Markkinoiden historiaa

Kesällä 1994 järjestetystä Asemies-tapahtuman oheistapahtumasta kävijämäärältään Suomen kolmanneksi suurimmiksi vanhan ajan markkinoiksi. 

Tänä vuonna 27. kerran järjestettävät Isonkyrön 1700-luvun markkinat ovat kasvaneet koko maan tapahtumaksi, jossa vierailee vuosittain 15000-20000 kävijää ympäri Suomen. Vuonna 2019 markkinoiden kävijämäärä oli kolmen päivän aikana ennätyksellinen, yhteensä yli 25 000 kävijää!

Markkinat ovat jääneet pitämättä vain kerran, vuonna 2020, vallitsevasta pandemiatilanteesta johtuen. Vuonna 2021 markkinat olivat jo 26. kerran. Kävijämäärä oli huomattavasti alhaisempi, mutta silti mittava ottaen huomioon tapahtuman aikana olleet tapahtumarajoitukset sekä suositukset.

Tärkeitä kilometripylväitä

1994 – Kipinä syttyy

Isonkyrön kunta järjesti kesällä vuonna 1994 Asemiestapahtumaa. Kunnan palkkalistoilla ollut Aili Kumentola kysyi paikallisilta naisilta, josko he haluaisivat myydä tapahtumassa käsitöitään ja muuta mukavaa. Tilaisuus meni ihan mukavasti. Kauppa kävi, mutta tavaraa jäi vielä vähän ylikin, joten naiset päättivät joulun alla pistää pystyyn Isonkyrön keskustaan joulukaupan, jossa myydä valmistamiaan käsitöitä ja leivonnaisia. Kipinä, sekä joulukaupalle että kesämarkkinoille, oli syttynyt, eikä se vieläkään ole sammunut.

1995 – Nimen ja ajankohdan määrittyminen

Seuraavana vuonna naiset päättivät pitää markkinat elokuussa Laurin päivän aikoihin Vanhan kirkon kupeella. Nimeksi ehdotettiin Vanhan ajan markkinoita. Lopulta todettiin, että sen nimisiä markkinoita on jo olemassa. Isonkyrön historia Suuren Pohjan sodan viimeisen taistelun, Napuen taistelun 1714, näyttämönä viitoitti nimen valintaa, ja näin nimeksi tuli Isonkyrön 1700-luvun markkinat.

Markkinatoimikunta

Ensimmäisinä vuosina markkinat järjestettiin kotiseutuyhdistyksen jaostona, mutta markkinoiden paisuessa päätettiin perustaa oma yhdistys, Isonkyrön 1700-luvun markkinat ry.

Vetäjät ovat vaihtuneet muutamaan otteeseen, mutta puheenjohtajana on muutamaa vuotta lukuunottamatta ollut nainen. Isonkyrön kunta oli alkuvaiheessa varsin nihkeästi mukana maksamalla pari lehtimainosta, sillä markkinatilillä oli vain satku tai kaksi. Onneksi asenne on sittemmin totaalisesti muuttunut.

Isonkyrön 1700-luvun markkinat ovat nykyään Isonkyrön kunnan suurin yksittäinen tapahtuma. Ennätysvuonna 2019 arvioitiin vierailijoiden kokonaismääräksi noin 25000 henkeä! Pandemiavuotenakin 2021 markkinoilla vieraili noin 15000 henkeä. Vierailijoita ja myyjiä on nykyään koko Suomesta. Luvuista voi jo päätellä, millainen imagovaikutus markkinoilla on Isonkyrön kunnalle.

Kojujen ja tunnelman rakentaminen

Alusta asti oli selvä, että myyjille rakennetaan kojut. No, nyt tarvittiin jo miehiäkin! Ensimmäisinä vuosina kaikki rakennettiin, niin sanotusti pitkästä tavarasta. Kojujen pystytolppina toimivat nuorten koivujen rungot, muut rakenteet tehtiin lautatavarasta. Katoiksi vedettiin kestopeitteet. Kojujen rakenne on pysynyt samana, vaikka markkinoiden koon kasvaessa rakennushommia on helpotettu. Kojuihin on muun muassa suunniteltu ja teetetty ulkopuolisilla sivuseinät.

Myyjien tuli, ja tulee edelleen, itse koristella kojunsa niin, että rakenteet ja pressut eivät näy. Alussa jotkut tekivät homman paremmin, jotkut vähän lintsaten. Myyjät ohjeistettiin alusta alkaen myös pukeutumaan vanhan ajan vaatteisiin. Näistä rakentuu leppoisan ”vanhahtava” tunnelma.

Messut kasvavat

Markkinamyyjät olivat aluksi kaikki paikallisia, mutta melko varhaisessa vaiheessa alkoi ruokahalu kasvaa ja myyjiä alettiin hakea vähän laajemmalta alueelta. Kojuja rakennettiin enemmän ja myös markkinaväkeä alkoi tulla kauempaakin.

Yhteistyötä, kökkää ja talkoita

Tämän päivän markkinat ovat jo niin suuritöisiä, että ilman Isonkyrön eri yhdistyksiä ei markkinoita olisi mahdollista toteuttaa nykyisessä mittakaavassa. Jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Esimerkiksi kojujen rakennus- ja purkutyöt ovat paikallisten Leijonien osaavissa käsissä. Partiolaiset toimivat tietullin kerääjinä. Metsästysseurat ja Kyrön Voima ohjaavat autot paikoitusaluelle ja Zetori-miehet toimivat markkinaväen kuljettajina markkina-alueen ja paikoitusalueiden välillä. Napuen mamsellit ja Napuen perinne ja tykki luovat vanhan ajan tunnelmaa. Mukana on tietenkin myös paikallisia yrityksiä sekä Isonkyrön seurakunta ja Isonkyrön kunta.